Lisää kemian opintoja vuori-insinööreille!

Ympäristömikrobiologina ja kemian arvosanan omaavana "viherpiipertäjänä" haluaisin muistuttaa korkean teknisen koulutuksen saaneita tietoviisaita kahdesta seikasta: A) yksittäisen ionin (esim. sulfaatin) osuus vesiliuoksessa riippuu liuoksen kaikkien anionien ja kationien keskinäisistä suhteista. Suosittelen näiden arviointiin logaritmista konsentraatiodiagrammia (esim. SAARINEN,H. & PAJUNEN,A. 1974. Analyyttisen kemian cum laude-kurssi. HY). Ellei sulfaatille tällöin löydy saostavaa "kaverikationia", se jatkaa olemassaoloaan sellaisenaan niin kauan, kuin varausten tasapaino (eli riittävä määrä saostamattomia kationeja) on läsnä eikä kukaan halua sitä kaverikseen. B) liukoinen sulfaatti toimii happea korvaavana elektronien vastaanottajana hapettomien olosuhteiden bakteereilla, joilla on kyky ns. anaerobiseen respiraatioon. Ja - yllätys, yllätys - mitä onkaan tämän hengityksen lopputuotteena? RIKKIVETYÄ! Toivoisin siis kaivosinsinöörien koulutukseen lisää A) vesiliuosten kemiaa B) ympäristömikrobiologiaa jotta he hallitsisivat tulevien kaivostensa ympäristöongelmat.